kaunis harmaa ilta tampereella.
päivityksiä elämästä, jossa ei tällä hetkellä tapahdu mitään. mikä on ilmeisesti ihan positiivinen asia.
söin äsken perunamuussia sängyssä. se tiivistää kaiken olennaisen: sen, ettei minulla ole hampaita enkä saa suuta auki; sen, että keittiö on liian kaukana. eikä se ollu edes oma sänky.
tosiaan, mun piti lähteä tänään pietariin, mutta olen tampereella.
musta on hieman häiritsevää, että saan sairaalasta mukaan särkylääkkeiden ja antibioottien päälle kodeiinia, johon koukuttuu ja kuolee suomessa vuosittain enemmän ihmisiä kuin heroiiniin.
"eikö näitä saa pienemmässä pakkauksessa?" kysyn apteekissa.
ei saa, ja apteekin täti vielä kirkkain silmin selittää, että tämä on sitten hyvää vaikkapa yskään, jos sulla jää näitä pillereitä käyttämättä.
siis että anteeksi mitä? minä kyllä juon yskään mieluummin mustaherukkamehua ja yrttiteetä ja LEPÄÄN, kuin nappailen kolmiolääkkeitä.
olo on tänään hyvin eriskummallinen.
sain rakkauskirjeen, joka oli kirjoitettu niin epäselvällä käsialalla, etten ole oikeastaan edes varma, onko se rakkauskirje ensinkään.
pöydällä on cantaloupe-melonin kuoria. tekisi mieli syödä jotain oranssia.
No comments:
Post a Comment